Ostoskori

Laadukkaammalla harjoittelulla kohti oman potentiaalin huippua

Julkaissut Tuomas Pulkkinen


Sählynörtit ovat keränneet rivinsä uusiksi kevään aikana ja suunnanneet mielenkiintonsa valmentautumisen myyttiseen maailmaan. Tavoitteenamme on kurkistaa pintaa syvemmälle suosituimpien harjoitusmuotojen osalta ja tuoda esille harjoittelun näyttöön perustuvaa tietoa yhdessä mittavan käytännön kokemuksen kanssa. Nörttien lähestyminen valmentautumiseen tulee olemaan täysin lajispesifi.

Pyrimme herättämään intohimoisen salibandypelaajan, -valmentajan ja -aktiivin pohtimaan harjoittelua kriittisesti. Palveleeko harjoittelu maratoonarin, penkkipunnertajan vai salibandypelaajan uraa? Olet ehkä miettinyt, että nopeutta kentällä ainakin vaadittaisiin. Mutta minkälaista nopeutta? Ja miten nopeutta tulisi harjoittaa, jotta sillä on siirtovaikutusta pelisuoritukseen?

Salibandyn kestävyysharjoittelu

Kestävyysharjoitteluun olet varmaan ainakin perehtynyt. Sitä ei voi edes kutsua joukkueeksi tai urheilijaksi, jonka ohjelmaan ei harjoituskaudella kuulu kestävyysharjoittelu. Mutta missä määrin kestävyysharjoitteluun panostaminen on järkevää salibandypelaajalle tai -joukkueelle? Puhutaan perus-, vauhti- ja maksimikestävyydestä ja onhan joku kirjoittanut, että salibandy on alaktisten sprintti-intervallien peli (Hokka, 2001). Joku puhuu intervalliharjoittelusta, toinen tasavauhtisten peruskestävyyslenkkien puolesta – joku mielipuolinen on myös ehdottanut pienpelienkin toimivuutta salibandypelaajan kestävyyssuorituskyvyn kehittäjänä (Pulkkinen, 2020).

Usein kestävyyssuorituskyvyn merkitystä ylikorostetaan, mikä aiheuttaa muiden tärkeiden tai tärkeämpien ominaisuuksien laiminlyömisen. Fakta on kuitenkin se, että lähes kaikissa ”kestävyyslajeissakin” nopein voittaa (ensimmäinen maaliin tullut tai pisimmälle aikamääreessä juossut). Poikkeuksen tähän muodostavat hiljattain ideoidut Backyard Ultra -kilpailut, joissa kierretään 6,7 km kierrosta niin pitkään, kunnes on enää yksi juoksija jäljellä. Näissä kilpailuissa voitaneen todeta, että kestävin voittaa.

Tuoreimpana esimerkkinä kestävyyskunnon ylikorostamisesta toimikoon Suomen maastohiihto, jonka tuoreimmassa valmennuslinjauksessa voima-, nopeus- ja taito-ominaisuuksien kehittämiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota hapenottokyvyn merkitystä unohtamatta. Salibandyssa selvää ainakin on, ettei kestävin voita, vaan joukkue, joka onnistuu maalinteossa useammin kuin vastustajansa. Toki kestävyysominaisuuksilla on merkitystä tuon tavoitteen onnistumisessa. Lisäksi hyvä kestävyyskunto mahdollistaa suuren määrän ja korkean intensiteetin harjoittelussa. 

Kokonaisvaltainen lähestyminen

Sählynörtit eivät tyydy pelkästään lajin fyysisten suorituskykyominaisuuksien kehittämiseen, vaan tarkasteluun otetaan kaikki valmentautumisen kannalta merkittävät osa-alueet. Oletko ollut laukomassa viimeisenä laukojana ratkaisevassa SM-karsintaottelussa? Minä olen. Lopputulos oli jotain väliltä säälittävä ja käsittämätön. Lopputuloksen arvanette sanomattakin. Toivottavasti sinun kokemuksesi on ollut positiivisempi. Mitä aivoissa ja kehossa tapahtuu, kun joku ”jäätyy”? Miten meidän kannattaisi valmistautua etukäteen jännittäviin tilanteisiin? Pudotuspeliotteluun, pääsykokeeseen, puheeseen luokan edessä? Nörtit kurkkaavat korvien väliin ja esittelevät toimivaksi todettuja toimintamalleja psyykkisten ominaisuuksien kehittämiseksi.

Olet saattanut kuulla jonkun vouhottavan myös urheilijaelämästä. Pitäisi nukkua ja syödä fiksusti. Oletko pysähtynyt koskaan konkreettisesti miettimään, miksi ravintoon keskittyminen on merkityksellistä salibandypelaajana kehittymisen kannalta? Mikä vaikutus on tyhjillä glykogeenivarastoilla ennen harjoitusta? Tai miten glykogeenivarastojen täydentymiseen vaikuttaa, ruokailetko 30 min vai 2 tuntia harjoituksen päätyttyä? Nukkumisesta ainakin kaikki puhuvat. Olet ehkä kuullut hoettavan, että kehittyminen tapahtuu levossa. Mutta oletko ikinä miettinyt, että harjoituksien jälkeinen yöunien määrä saattaa vaikuttaa suoraan taitojesi kehittymiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon koripalloilijoilla tehty tutkimus, jossa enemmän nukkuneilla pelaajilla heittotarkkuus kehittyi harjoitusjakson aikana enemmän kuin vähemmän nukkuneilla (Mah ym., 2011).

Lopulta on muistettava, että kovimmassa tikissä, hermoiltaan kylmin tai fitness-urheilijan ravitsemusta noudattava ei ole hyödyksi kentällä, jos pelaamisen taidot ovat mitättömät. Nörtit haluavat auttaa oman potentiaalinsa huipulle pyrkiviä pelaajia saavuttamaan tavoitteensa, ja siksi kesän jälkeen valikoimaamme lisätään myös lajitekniikkaan ja -taktiikkaan sekä pelikäsitykseen huomion kohdistava valmennus. Tiedätkö pelisuoritustasi rajoittavat tekijät? Ovatko salibandypelin perusperiaatteet juurtuneet selkärankaasi? Ymmärrätkö valintojesi syy-seuraussuhteet? Nörttien henkilökohtaisissa valmennusprojekteissa pelaajan pelaaminen analysoidaan viimeistä kärkikynää myöden, josta johdetaan suunnitelma ja kehittymisen seuranta pelitaitojen edistymiselle. 

Lopuksi

Nörttiblogin avausjargonin jälkeen seuraavassa tekstissä tullaan jo syventymään astetta asianmukaisempaan suuntaan. Ensimmäisenä framille nostetaan nopeuden kehittäminen salibandyssa. Tiedätkö mitä eroa on nopeudella, suunnanmuutoskyvyllä ja ketteryydellä? Oletko tutustunut liikkumisen voimantuottoaikoihin salibandykentällä ja miten ne vaikuttavat harjoittelun suunnitteluun? Mikä vaikutus eri lihastyötavoilla (eksentrinen, konsentrinen, isometrinen) ja niiden harjoittamisella on suorituskykyyn salibandykentällä? Näistä ja paljon muusta lisää seuraavassa Nörttiblogissa!

Nörttiterveisin,
Tuomas Pulkkinen

Tuomas vastaa Floorball Nerdsillä fysiikka- ja lajivalmennuksesta. Viralliselta tittteliltään Sählynörttien uusi jäsen tunnetaan jatkossa Valmentajanörttinä. Tuomakseen pääset tutustumaan tarkemmin täältä.

 

Lähteet

Hokka, J. 2001. Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Pulkkinen, T. 2020. Salibandyn pienpeli- ja intervallijuoksuharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Mah, C., Mah, K., Kezirian, E., & Dement, W. 2011. The effects of sleep extension on the athletic performance of collegiate basketball players. SLEEP 2011;34(7):943-950. 

 

Jätä kommenttisi:

Viestit tarkastetaan ja hyväksytetään Sählynörteillä ennen julkaisemista.